Hallitus ja muu hallinto
 | Seurankehitys 2023 final.pdf (173 kB) |
Toimintasäännöt – Riihimäen Ratsastajat ry
voimassa 2.1.2024 alkaen
1§ Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli
Yhdistyksen nimi on Riihimäen Ratsastajat ry ja sen kotipaikka on Riihimäen kaupunki Etelä-Suomessa. Yhdistys on perustettu 1935 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi. Seuran toiminta-alueena ovat Riihimäki ja sen lähikunnat.
2§ Seuran tarkoitus
Seuran tarkoituksena on edistää ratsastusharrastusta siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua sekä näihin liittyvää yhdistystoimintaa edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti. Tarkoituksena on lisäksi parantaa jäsenten hevosmiestaitoja ja hevosten hyvinvointia.
3§ Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoitustaan seura toteuttaa
1. tarjoamalla jäsenilleen
- harrastus-, harjoitus- ja valmennustoimintaa
- kilpailutoimintaa
- koulutustoimintaa
- kunto- ja terveysliikuntaa
- liikuntaa ja muuta vastaava toimintaa, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten fyysistä ja henkistä toimintakykyisyyttä ja hyvinvointia
- nuorisotoimintaa ja lasten oheisliikuntaa mm. keppihevosharrastuksen muodossa
- tiedotus- ja suhdetoimintaa
2. kiinnittämällä ehdotusten, anomusten ja aloitteiden kautta viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota sekä pyrkimällä omatoimisesti ratsastuksen kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja – välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.
3. harjoittamalla julkaisutoimintaa
4. edistämällä liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemalla kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.
5. kilpa- ja huippu-urheilun tukemiseksi seura voi taloudellisesti tukea lajin arvokilpailuihin osallistuvia seuran jäseniä.
Toimintansa tukemiseksi seura voi
- ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä
- hankkia varoja järjestäen näyttely- tai ratsastusnäytöstoimintaa, huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus- ja monistustoimintaa, bingotoimintaa ja välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tai taloudellisesti vähäarvoista elinkeinotoimintaa sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja –asusteita.
4 § Seuran jäsenyys
Seuran jäsenyyksistä muissa yhdistyksissä päättää yhdistyksen kokous.
Seura ja seuran jäsenet sitoutuvat noudattamaan niiden järjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä seura on.
5 § Seuran jäsenet
Seuran jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Saatuaan hallituksen hyväksynnän jäsenyydelleen ja maksettuaan jäsenmaksunsa on uusi jäsen oikeutettu kyseisen vuoden seuran jäsenetuihin. Vanhojen jäsenten jäsenedut jatkuvat kun kyseisen vuoden jäsenmaksu on maksettu.
Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä 18 vuotta täyttäneen henkilön. Seuran juniorijäseneksi voi hallitus hyväksyä alle 18-vuotiaan henkilön.
Kunniajäseniksi voi seuran kokous kutsua henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.
Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.
Hallituksella on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos hän on suorittanut jäsenmaksut ja ollut seuran jäsenenä vähintään 25 vuotta sekä on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluksia.
Kannattajajäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Seuran kokouksissa kannattajajäsenellä on puhe- muttei äänioikeutta.
Tukijäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen tukijäsenmaksun. Seuran kokouksissa tukijäsenellä on puhe- muttei äänioikeutta.
6 § Sitoutuminen eettisiin periaatteisiin ja urheilun oikeusturvalautakunnan ja eettisten asioiden kurinpitolautakunnan toimivaltaan
Seura ja seuran jäsenet sitoutuvat noudattamaan kaikkien niiden järjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä seura on:
- urheiluyhteisön vastuullisuusohjelmaan ja Reilun pelin periaatteisiin
- Suomen Olympiakomitean ja/tai muiden järjestöjen asettaman urheilun oikeusturvalautakunnan ja urheiluyhteisön yhteisen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunnan toimivaltaan
- liikunnan ja urheilun yhteisiin vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskeviin kurinpitomääräyksiin
- noudattamaan yllä mainittujen oikeusturvalautakunnan ja kurinpitolautakunnan päätöksiä.
7 § Seurasta eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa kuluvan kalenterivuoden loppuun asti sekä hoitamaan muut seuran toimintaan osallistumiseensa liittyvät taloudelliset velvoitteensa seuran toimintaperiaatteiden mukaisesti.
8 § Jäsenen erottaminen maksamattoman jäsenmaksun johdosta
Jäsen katsotaan eronneeksi, jos hän on jättänyt kuusi kuukautta sitten erääntyneen jäsenmaksun maksamatta.
9 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet
Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan:
- seuran sääntöjä tai niiden nojalla annettuja muita määräyksiä ja päätöksiä
- niiden järjestöjen, joiden jäsen seura on, sääntöjä tai niiden nojalla annettuja muita määräyksiä ja päätöksiä
- urheilun eettisiä periaatteita
- kulloinkin voimassa olevaa kansainvälistä ja kansallista antidopingsäännöstöä ja kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä kansainvälisen olympiakomitean antidopingsäännöstöjä
- kilpailutulosten ja -tapahtumien manipuloinnin kieltoa koskevia säännöstöjä.
Rangaista voidaan seuran jäsentä tai sitä, joka on seuran toiminnassa mukana ja joka on ratsastusseuran jäseneksi liittyessään sitoutunut Suomen Ratsastajainliiton ja tämän ratsastusseuran voimassa oleviin sääntöihin.
Rangaistavaa on:
- toimiminen tavalla, jonka tunnusmerkit täyttävät yhdistyslaissa mainitut erottamisperusteet
- näiden sääntöjen tai niiden nojalla annettujen muiden määräysten ja päätösten vastainen toiminta
- niiden järjestöjen, joiden jäsenenä seura on, sääntöjen tai niiden nojalla annettujen muiden määräysten ja päätösten vastainen toiminta
- syyllistyminen dopingrikkomukseen
- toimiminen seuran tarkoitusta vastaan
- seuran maineen vahingoittaminen seuran toiminnassa tai sen ulkopuolella
- liikunnan ja urheilun eettisten periaatteiden rikkominen
- syyllistyminen rikokseen seuran toiminnassa tai sen ulkopuolella, jos rikoksesta on tuomittu ehdolliseen tai ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Liikunnan ja urheilun eettisten periaatteiden rikkomista ovat muun muassa:
- huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
- julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena seuran toiminnassa tai sen ulkopuolella
- tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
- epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu-, valmennus- ja harjoitustilanteessa
- väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu
- urheiluhuijaus, kuten kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
- kilpailutulosten ja -tapahtumien manipulointi tai niiden yritys
- vedonlyönti omasta kilpailusta joko itse tai edustajan kautta
- lainvastainen mainonta
- seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä kaikissa muodoissaan riippumatta siitä seuraako teosta rikosoikeudellinen rangaistus
- rasistinen käytös seurassa tai sen ulkopuolella
- lahjonta.
Rangaistuksena voidaan määrätä varoitus, sakko, jäsenoikeuksien määräaikainen rajoittaminen, kilpailukielto, toimintakielto seuran toiminnasta tai erottaminen seurasta.
Hallitus päättää erottamisesta ja muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista. Asianosaista on aina kuultava ennen päätöksen tekemistä.
Seuran kokous voi hallituksen esityksestä päättää kurinpitovallan siirtämisestä erilliselle kurinpitoelimelle ja hyväksyä tälle elimelle oman johtosäännön.
Erottamis- ja kurinpitopäätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty hänelle kirjatussa kirjeessä. Päätös voidaan antaa todisteellisesti tiedoksi myös muulla tavalla, jolloin päätös on tullut tietoon tiedoksiantohetkellä.
Erotetulla ja kurinpitopäätöksen kohteella ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.
Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä.
Mikäli lajiliiton tai muun kattojärjestön sääntöjä ja määräyksiä epäillään rikotun, on näillä järjestöillä ensisijainen kurinpitovalta. Mikäli kyse on urheiluyhteisön yhteisen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunnan toimivaltaan kuuluvasta asiasta, käsitellään kurinpitoasia kyseisessä kurinpitolautakunnassa. Seuran tulee ottaa huomioon muussa elimessä tehdyt päätökset omassa kurinpitomenettelyssään.
Tämän pykälän säännöt koskevat kaikkia jäseniä jäsenlajista riippumatta.
Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.
10 § Liittymis- ja jäsenmaksut
Varsinaisilta jäseniltä kannettavien jäsenmaksujen, kannattajajäsenmaksujen, tukijäsenmaksujen ja mahdollisten kertaluontoisten liittymismaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran syyskokous. Eri jäsenryhmillä voi olla eri jäsenmaksut.
Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja.
Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista.
11 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset jäsenkokoukset
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista jäsenkokousta, joista kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Tarvittaessa seuran kokous voidaan järjestää myös kokonaan ilman kokouspaikkaa etäkokouksena tai hybridikokouksena, jolloin osa osallistujista on kokouspaikalla ja osa etänä.
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran jäsenkokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta seuran internetsivuilla tai lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
Varsinaiseen ja ylimääräiseen jäsenkokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen kokoukseen etukäteen viimeistään kokouskutsussa mainittuna määräpäivänä. Jos jäsen ilmoittaa osallistuvansa kokoukseen tietoliikenneyhteyden tai teknisen apuvälineen avulla, sitoo ilmoitus osallistumistavasta jäsentä määräpäivän jälkeen.
12 § Kevät- ja syyskokous
Kevätkokouksessa:
1. Avataan kokous
2. Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat
3. Todetaan läsnä olevat ja äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä toiminnantarkastajien antama lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
8. Päätetään kokous
Syyskokouksessa:
1. Avataan kokous
2. Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat
3. Todetaan läsnä olevat ja äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannatusjäsenmaksujen sekä tukijäsenmaksun suuruus
6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio
7. Valitaan jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi
8. Valitaan jäsenten keskuudesta hallituksen muut jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle
9. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastajaa
10. Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä
11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
12. Päätetään kokous
Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta.
13§ Seuran ylimääräinen kokous
Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään kymmenen prosenttia seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu.
Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.
14 § Pöytäkirja
Seuran ja sen hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Jaostojen ja valiokuntien kokouksista laaditaan tarvittaessa muistio.
Seuran hallitusten kokousten pöytäkirjat on kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä tarkistettava seuraavassa hallituksen kokouksessa.
Seuran varsinaisissa ja ylimääräisissä jäsenkokouksissa pöytäkirjat on kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava ja allekirjoitettava.
15 § Äänestys
Kokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö). Jos valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen tarvitaan kuitenkin yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö). Äänten mennessä tasan asiakysymyksissä ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ilmoittama kanta ja vaaleissa arpa. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.
Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä ja viisitoista vuotta täyttäneellä juniorijäsenellä, sekä kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla on yksi ääni. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta. Valtakirjalla ei saa äänestää.
16 § Seuran hallinto
Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, joka koostuu täysi-ikäisistä seuran jäsenistä. Hallitukseen kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja, ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut vähintään kuusi ja enintään kahdeksan jäsentä. Erovuorossa vuosittain ovat puolet hallituksen jäsenistä. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella. Varsinaisten jäsenten lisäksi hallitukseen voidaan valita 1-2 varajäsentä kahdeksi toimintavuodeksi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee lisäksi sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1. Toteuttaa seuran kokouksen päätökset
2. Johtaa ja kehittää seuran toimintaa
3. Valita tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat
4. Vastata seuran taloudesta
5. Pitää jäsenluetteloa
6. Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös
7. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten
8. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa
9. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista.
10. Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan
11. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä
12. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii
13. Luovuttaa tilit toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen kevätkokousta
14. Kutsua koolle ja valmistella seuran kokous
17 § Tilivuosi
Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.
18 § Nimenkirjoittajat
Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.
19 § Jaostot
Seuran jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitus vahvistaa niiden tekemät oikeustoimet.
Seuran ja sen jaostojen taloushallinnosta päättää hallitus. Jaoston ja seuran toiminnassa mukana olevien yhdistyksen nimissä keräämät varat ovat lähtökohtaisesti yhdistyksen varoja. Hallitus päättää näiden varojen käytöstä.
20 § Sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta. Seuran sääntöjen muuttaminen tulee hyväksyä kahdessa jäsenkokouksessa.
21 § Seuran purkaminen
Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta. Seuran purkaminen tulee hyväksyä kahdessa jäsenkokouksessa.
22 § Seuran varojen luovuttaminen
Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta-alueen liikuntakasvatusta tai eläinten hyvinvointia edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.
23 § Saavutetut jäsenoikeudet
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.